Collierodun varsinaista alkuperää ei tarkoin tunneta, mutta varmaa on se, että collierotuisia koiria käytettiin yksinomaan työkoirina 1700-1800 -luvuilla. Jalostuksen tärkeimpinä tavoitteina olivat lampaiden paimentamisen asettamat vaatimukset: koiran tuli kyetä liikkumaan vaivattomasti, sen tuli olla kestävä niin fyysisen rasituksen kuin vaativien sääolosuhteidenkin osalta ja ennen kaikkea sen tuli olla hyvähermoinen ja halukas työskentelemään; ilman toimintakykyä ja suurta työskentelyhalua koira oli paimenelle tarpeeton. Ulkonäöllä ei tässä raskaassa työssä ollut suurtakaan merkitystä, ja niinpä koirat eivät välttämättä olleet tyypiltään yhtenäisiä. Tiettyjä käyttötarkoitukseen liittyviä yhtenäisyyksiä toki oli, näistä tärkeimpänä mainittakoon kestävän liikkumisen kannalta optimaalinen rakenne sekä hauskana yksityiskohtana puolipystyt korvalehdet, jotka suojasivat korvaa sateelta ja viimalta, mutta eivät heikentäneet koiran kykyä kuulla ohjaajan käskyjä pitkänkin matkan päästä.

Collierodulle myönnettiin palveluskoiraoikeudet vuonna 1949. 1950-, 1960- ja 1970 -lukujen Suomessa collie oli eräs hyvin yleisesti palveluskoirakokeissa nähty rotu. Pitkäkarvaiset colliet menestyivät hyvin myös SM- ja PM -tasoilla kaikissa palveluskoiralajeissa, ja noiden vuosikymmenten arvokisamitalitaulukko onkin kunnioitusta herättävää luettavaa.

Viime vuosina colliet ovat osallistuneet palveluskoirakokeisiin selvästi aiempaa harvemmin, mutta tästä huolimatta roduissamme on suhteellisen tasaisella keskimäärin yhden koiran vuosivauhdilla saavutettu käyttövalion arvoon oikeuttavia tuloksia. Niin ikään tottelevaisuus- ja agilityvalioita on roduissamme jo jonkin verran.

Useiden nykytutkimusten mukaan collierodut (bordercollie, pitkä- ja lyhytkarvainen collie) ovat maailman älykkäimpiä koirarotuja. Näin on varmasti ollut jo satojen vuosien ajan, sillä raskas, itsenäistä toimintakykyä ja nopeaa oppimista vaativa työ ja siinä onnistuminen ohjasivat collierotuisten koirien jalostusta älykkyyttä kehittävään suuntaan. Tämän päivän collie on säilyttänyt älykkyytensä ja nopean oppimiskykynsä. Työskentelyhalukkuutensa, toimintakykynsä ja taistelutahtonsa osalta rotu ei kuitenkaan ole kehittynyt yhtä suotuisasti, vaikka edellytykset siihen ovatkin olleet olemassa. Nykypäivän colliekannasta löytyy erinomaisilla palveluskoiraominaisuuksilla varustettuja yksilöitä, mutta rodun yleinen taso työkoiralta vaadittavien luonteenominaisuuksien osalta on heikentynyt ulkonäköseikkoihin painottuvien jalostustavoitteiden yleistyttyä. Juuri tämä kehitys on johtanut mm. pk-harrastusaktiivisuuden vähenemiseen rodussamme.

Aktiivicolliet ry:n toiveena ja tavoitteena on saada nykyistä suurempi osa collieista muistuttamaan luonne- ja käyttöominaisuuksiltaan tuota entisaikain väsymätöntä, toimintakykyistä työkoiraa, jonka ehtymätön työskentelyhalu oli korvaamaton ja elintärkeä apu ammattiaan harjoittaville karjatilallisille.

Tutustu tarkemmin palveluskoiraharrastuksen lajiesittelyihin!